Äidin narsismi vahingoittaa lasta – oire jatkuu pitkälle aikuisikään

“Narsistinen äiti kasvattaa lasta omana jatkeena.” Narsistisen vanhemmuuden luonne tiivistyy täydellisesti näihin sanoihin.

Alun perin vuonna 2007 julkaistu ja äskettäin Tuija Välipakakissa uudistettu Sata tapaa tappaa sielu – Narsismin uhrit kertovat kuvan tuhosta, jonka narsisti aiheuttaa läheistensä elämään.

Narsistinen äiti ei hyväksy lastaan sellaisena kuin hän on

Narsistin lapset ovat haavoittuvimmassa asemassa. Koska lapsen ensimmäinen suhde on yleensä suhde omaan äitiinsä, niin narsistisen äidin kasvattaman on korjattava sairaan suhteen aiheuttamat vahingot pitkälle aikuisikään – ja usein läpi elämän. (Tietenkin narsistinen isä voi myös aiheuttaa suurta haittaa.)

Yksi vanhempien keskeisistä kehitystehtävistä on nähdä ja hyväksyä lapsi juuri sellaisena kuin hän on.

”Vanhempien tulee pystyä luopumaan omasta halustaan olla täydellinen ja hyväksyä lapsi vaativana, itsenäisenä ja ainutlaatuisena yksilönä”, Välipakka kirjoittaa.

Narsistinen äiti ei kuitenkaan osaa tehdä tätä, ja hänelle lapsi on oman itsensä jatke, jolla ei ole omia erillisiä tarpeita.

Narsistista lasta puree epämääräinen ahdistus ja syyllisyys

Lapselle äiti on kuitenkin äiti, eivätkä kaikki aikuistuttuaankaan voi syyttää narsismia vanhempiensa oudoista ja sairaasta kodin tunneilmapiiristä. On vain epämääräistä ahdistusta ja syyllisyyttä.

Kirjassaan Intermediate listaa joukon hyödyllisiä kysymyksiä, jotka auttavat sinua pohtimaan, onko äitisi (tai jommankumman vanhempasi) narsismi varjostanut omaa elämääsi:

  • Häpeätkö äitiäsi?
  • Yritätkö muuttaa itseäsi ollaksesi kelvollinen?
  • Onko äitisi uhri konfliktitilanteessa?
  • Pyöriikö koko perhe äitisi ympärillä?
  • Oletko “hyvä” vain silloin, kun teet niin kuin äiti haluaa?
  • Kun jaat huolesi, kääntääkö äitisi keskustelun toistuvasti omiksi huolensa?
  • Oliko lapsuudenkodin tunneilmapiiri riippuvainen äitisi vaihtelevista tunnetiloista?
  • Saako äitisi sinut ymmärtämään, että olet vastuussa hänen stressistään tai muista vaivoistaan?
  • Vertaako äitisi sinua sisarukseesi tai ystäviäsi tappioosi?
  • Mitätöikö äitisi suoraan tunteesi, tarpeesi ja tahtosi?
  • Tunnetko kokonaisvaltaista alemmuuden tunnetta äitisi edessä?

“Kaikki paha oli äidin ulkopuolella”

Lukuisat narsistiset uhrit saavat äänensä kuuluviin välilehtikirjassa.

Narsistisen äidin kasvattama PahaPekko kuvailee äitiään seuraavasti:

“Hän näki itsessään vain kaiken loiston ja käänsi pahan pois, meihin, perheeseensä. Kaikki paha oli äidin ulkopuolella. Hänessä ei ole mitään vikaa. Sellaisen äidin lapsesta ei tule kuin lista äidin hyvistä ominaisuuksista, vaan vain pahan kantaja. ”

Se, mikä on vihan loukussa, on osuvasti tiivistetty:

“Kyse ei ole mistään yhdestäkään asiasta, jonka äitini teki, vaan kaoottisesta kodista, jossa asuin, enkä saanut olla oma itseni.”

Narsistisen vanhemman jättämät jäljet ovat pitkät. Taru sanoo:

”Olen 48-vuotias yliopistonainen, kolmen lapsen äiti. Äitini kohtelee minua edelleen kuin hän olisi haluton ja alistuva lapsi ilman omaa mielipidettä ja tahtoa. ”

Tiellä toipumiseen: on surullista kadota, olla vapaa vihasta

Narsistisen vanhemman vahingoittama ihminen voi toipua kokemuksistaan. Ensinnäkin on kuitenkin hyväksyttävä, että vanhempi ei ollut se, mitä vanhemman olisi pitänyt olla tai mitä lapsi olisi voinut korottaa virheellisessä mielikuvituksessaan.

”Narsistisen äidin voimasta meidän täytyy kasvaa ulos surullisesta lapsuudesta, joka ei ollut sitä mitä halusin sen olevan, ja kasvaa omaksi kokonaiseksi, itsenäiseksi itseksemme”, Välipakka kirjoittaa.

Irtautumisen ja surun prosessi on sellainen myllerrys, että monet hakevat apua ja tukea terapiasta.

”Uhrin suruprosessiin liittyy paljon surua, vihaa, masennusta, ahdistusta ja häpeää. Meidän pitäisi uskaltaa kohdata nämä tunteet, jotta ne eivät jää mieleen”, Välipakka kirjoittaa.

Anteeksiantaminen on olennainen osa toipumisprosessia:

“One must choose whether to remain in the power of anger or to free oneself.”

uija Välipakan Hundred Ways to Kill the Soul (Gummerus 2020) on uudistettu painos vuonna 2007 ilmestyneestä samannimisestä teoksesta. Kirja kertoo narsismista ja narsistisesta persoonallisuushäiriöstä. Se sisältää runsaasti henkilökohtaisia kertomuksia uhreista, mukaan lukien narsismi parisuhteessa, narsismi äitinä, isänä tai muuna lähisukulaisena ja narsismi työpaikalla.

Leave a Reply

Your email address will not be published.