Huomaavainen persoonallisuus haluaa olla hurmaava ja on altis loukkaantumiselle

Huomiota herättävä persoonallisuus on persoonallisuushäiriö, jolle on ominaista teatraalisuus, itsekeskeisyys, flirttailu ja pinnallinen tunne-elämä.

HUOMIO TAI HUOMIO? Huomiota herättävä persoonallisuus liukuu usein huomiota herättäväksi persoonallisuudeksi. Suomen ainesanasto- ja ontologiapalvelun Finton mukaan termi on kuitenkin huomionhakuinen persoona (ilman n-kirjainta sanan keskellä). Tätä muotoa käytetään myös esimerkiksi suomalaisessa perusteoksessa Psychiatry in Clinical Psychiatry.

Huomaavaisen persoonallisuuden ominaisuudet

Huomaavainen persoonallisuus, kuten nimestä voi päätellä, tarvitsee olla huomion keskipisteenä koko ajan.

Jos joku muu joutuu parrasvaloihin, huomionhakuinen persoonallisuushäiriö tuntee olonsa epämukavaksi ja alkaa tehdä parhaansa kääntääkseen huomionsa takaisin häneen.

Tästä persoonallisuushäiriöstä kärsivälle henkilölle on ominaista eloisa, dramaattinen, teatraalinen, viehättävä ja epätavallisen avoin käytös. Lava on loistava paikka huomion kiinnittämiselle.

Ylitykset ovat yleisiä. Viehätys muuttuu helposti sopimattomaksi flirttailu- ja viettelyyritykseksi. Myös pukeutuminen voi olla ylenpalttisen seksikästä.

Kun fyysinen viehätys ei enää lumoa ikääntymisen myötä, on käytettävä muita keinoja.

Psykologi, HUS:n IT-psykiatrian ja psykososiaalisen hoidon linjan johtaja Jan-Henry Stenberg sanoo Anna-lehden haastattelussa, että dramaattinen ja ylivoimainen raportoiminen omista terveysongelmista sairaiden keskuudessa korvaa usein flirttailun.

Huomiota herättävän persoonallisuuden kriteerit ICD-10-luokituksessa

Maailman terveysjärjestön ICD-10 luokituksessa huomionhakuisen persoonallisuushäiriön diagnosoimiseksi henkilön on ensin täytettävä persoonallisuushäiriön yleiset diagnostiset kriteerit.

Persoonallisuushäiriön yleiset kriteerit liittyvät muun muassa siihen, mitä ihmisen tunne-elämä, tulkinnat itsestään ja maailmasta, impulssienhallinta ja ihmissuhteet ovat ja miten ne eroavat kulttuurin sisäisistä normeista.

Lisäksi persoonallisuushäiriö ei johdu orgaanisesta vammasta, päihteiden väärinkäytöstä tai yksittäisestä tapahtumasta, vaan se on pitkän kehityksen tulos ja pysyy samanlaisena tilanteesta toiseen. Ihminen kärsii myös sairaudesta, vaikka on häiriöitä, joissa sairastunut ei tunne itseään sairaaksi eikä siksi välttämättä hakeudu hoitoon vapaaehtoisesti.

Persoonallisuushäiriön yleisten kriteerien lisäksi huomiota hakeva persoonallisuus (F60.4) täyttää vähintään neljä seuraavista kriteereistä:

  • suurenmoinen, teatteriesitys tai liioiteltu tunteiden ilmaisu
  • alttius vaikutuksille (helposti herkkä muille)
  • pinnallinen ja epävakaa tunneelämä
  • jatkuva etsiminen toiminnoista, joissa henkilö on huomion keskipiste
  • sopimatonta viettelyä joko ulkonäön tai käytöksen tasolla
  • liiallinen huoli omasta ulkoisesta viehätysvoimastaan

Yhdysvalloissa käytetyn DSM-5-luokituksen mukaan huomiota hakeva persoonallisuus voidaan nähdä myös jatkuvana hyväksynnän etsinnässä ja taipumuksena pitää ihmissuhteita syvempänä kuin ne todellisuudessa ovat.

Huomiota hakeva persoonallisuushäiriö kuuluu samaan ryhmään antisosiaalisen, epävakaan ja narsistisen persoonallisuushäiriön kanssa yleisesti käytetyssä persoonallisuushäiriöiden triadissa. Itse asiassa narsistisessa, epävakaassa ja huomiota hakevassa persoonallisuushäiriössä on paljon samaa.

Hysteerinen vai histrioninen persoonallisuus?

Huomiota etsivä persoonallisuushäiriö tunnettiin aiemmin hysteerisenä persoonallisuutena. Nykyään häiriötä kutsutaan joskus histrioniseksi persoonallisuushäiriöksi.

Vaikka sanat “hysteerinen” ja “histrioninen” ovat jossain määrin samankaltaisia, niillä ei ole yhteistä etymologiaa. Hysteria tulee kreikan sanasta hystera, joka tarkoittaa kohtua. Histrion puolestaan juontaa juurensa latinan sanasta histrio, näyttelijä.

Miten huomiota herättävä persoonallisuus kehittyy?

On arvioitu, että noin 2-3 % väestöstä kärsii huomiota hakevasta persoonasta.

Sen on pitkään uskottu olevan yleisempää naisilla kuin miehillä, mutta nykyään uskotaan, että sukupuolten välillä on vain vähän eroa.

Tarkkoja syitä huomiota hakevan persoonallisuushäiriön kehittymiseen ei tunneta. Yleisesti ottaen persoonallisuushäiriöiden monimutkaisessa sotkussa tiedetään olevan läsnä sekä ympäristötekijöitä että perinnöllisiä tekijöitä.

Miten huomiota hakevaa persoonallisuutta kohdellaan?

Huomiota etsivä persoonallisuus etsii harvoin itse persoonallisuushäiriötä. Lääkepakkauksiin sen sijaan voivat vaikuttaa erilaiset sivuvaikutukset, kuten masennus ja parisuhdeongelmat.

Psykoterapia on keskeinen hoitomuoto, mutta sen tehokkuudesta huomiota hakevan persoonallisuuden hoidossa ei ole selkeää näyttöä.

“On ihanaa olla juhlien keskipiste”

Lisa Stoutilla diagnosoidaan huomiota herättävä persoonallisuus. Näin hän puhuu siitä blogissaan.

Minua kuvataan iloiseksi, energiseksi, meluisaksi, karismaattiseksi, hauskaksi ja pirteäksi. Olen aina ollut erinomainen tarinankertoja ja saan yleisön huomion hetkessä.

Rakastan olla puhelias ja hauskanpitoa rakastava keskipiste. On hauskaa pitää esityksiä ja pitää kokouksia töissä. Olen hyvä niissä, mikä on auttanut urallani paljon. Olen erinomainen haastattelutilanteissa.

Huomiota herättävässä persoonallisuudessa on paljon hyvää. Olen iloinen, että se on osa minua.

Valitettavasti kaikki ei kuitenkaan ole samaa juhlaa.

En pidä siitä, että joudun jatkuvasti hakemaan hyväksyntää muilta. Taistelen itsetuntoni kanssa ja jos en saa ihailua itsestäni, minusta tuntuu, että voin huonosti.

Jos ihmiset vaikenevat, kun kävelen huoneeseen, olen vakuuttunut, että he puhuivat vain jostain pahasta takanani. Se turhauttaa paitsi itseäni myös muita.

Kun mieleni on maassa, en voi koskia ulkonäköäni, mutta toisinaan kaiken on oltava kunnossa viimeistä varten – hiukset, meikki, vaatteet. Niinä päivinä julkaisen kuvani sosiaalisessa mediassa, jotta kaikki muut näkevät miltä näytän.

Töissä testaan kunnollisen pukeutumisen rajoja liian lyhyillä hameilla ja leveällä pääntiellä.

Kaipaan positiivista huomiota kaikilta, mutta en oikein tiedä miksi. Osa siitä varmasti selittää huonon itsetuntoni.

LÄHTEET

Cherry, K. (2020). Mikä on histrioninen persoonallisuushäiriö? Hyvin mieli. https://www.verywellmind.com/histrionic-personality-disorder-2795445

Marttunen, M. Eronen, M. & Henriksson, M. (2019). Huomaavainen persoonallisuus. Teoksessa Lönnqvist, J., Marttunen, M., Henriksson, M. & Partonen, T., Aalberg, V. & Seppälä, O. (toim.), Psychiatry (verkkoversio)

Verheul, R. ja Herbrink, M. (2007). Erilaisten psykoterapiamuotojen tehokkuus persoonallisuushäiriöissä: Todisteiden ja kliinisten suositusten systemaattinen katsaus. International Review of Psychiatry, 19 (1), 25–38. https://doi.org/10.1080/09540260601095399

Leave a Reply

Your email address will not be published.